Toivotko enemmän elämää päiviisi
vai päiviä elämääsi?
Tällä hetkellä ei ole vielä käytössä
teknologiaa, joka pidentäisi ihmisen elinkaarta, mutta
lähitulevaisuudessa se saattaa olla mahdollista. Nyt
onkin korkea aika miettiä mitä yhteiskuntamme pitäisi
tehdä näillä uusilla mullistavilla innovaatioilla
niiden mahdollisesti toteutuessa.
Lisäksi on otettava huomioon, että elämän
pidentymisellä olisi myös valtavat taloudelliset,
poliittiset ja sosiaaliset seuraukset. Onko pitkä elämä
jotakin sellaista, mihin yhteiskuntamme olisi pyrittävä?
Olisiko meidän saavutettava enemmän elämää
päiviimme vai päiviä elämäämme?
Miten elämän piteneminen vaikuttaisi yksilön
elämänlaatuun? Olisimmeko vanhoina riippuvaisia
toisista ihmisistä, kärsisimmekö vuosikausia
huonosta terveydestä tai käyttäisimmekö
vuosikymmeniä vanhemman sukulaisen hoitamiseen? Tai olisivatko
'uudet' vanhat niin hyväkuntoisia, että saisit pelätä
isoäitisi varastavan poikaystäväsi?
Elämän pidentäminen on herännyt monia
eettisiä, käytännöllisiä ja taloudellisia
kysymyksiä:
Olisiko kaikilla maailman ihmisillä tasa-arvoinen mahdollisuus
pitkäikäisyyteen? Ja jos olisi, miten se saavutettaisiin?
Ja pitäisikö se ylipäätään saavuttaa?
Onko yhteiskunnalla varaa ylläpitää vielä
monilukuisempaa vanhempaa sukupolvea? Mihin ikään
saakka meidän pitäisi tehdä työtä,
jos eläisimme paljon vanhemmiksi?
Yhteiskunnassamme ihmisten elinikä kasvoi huomattavasti
jo 1900-luvulla - miksi se ei siis voisi kasvaa myös
tulevaisuudessa?
Mitä tapahtuu, jos sukupolvet "vaihtavat paikkaa":
jos lapset eivät haluaisikaan käyttää
vanhenemista hidastavaa teknologiaa, pidettäisiinkö
heidän päätöstään itsemurhana?
Onko totta, että elämme vain kerran, ja että
meitä odottaa määräpäivä, joka
saa meidät haluamaan jotakin isompaa ja tarkoituksenmukaisempaa
elämäämme?
Arvostammeko vanhuksia myös silloin, jos heidän
määränsä kasvaa räjähdysmäisesti?
Miten kolmas maailma pystyy vastaamaan vanhusten kasvavaan
määrään - edes tällä hetkellä
kasvavaan - ilman geeniteknologiaa?
|