Yli 95 % HIV-tartunnan saaneista elää Saharan eteläpuolella ja Aasian osissa, joissa tehokkaita antiretroviruslääkkeitä ei ole vielä tarpeeksi saatavana. Lääkkeiden korkeiden kustannusten vuoksi niiden jakelu on joskus erittäin vaikeaa. Lisäksi maissa vallitsevien köyhien elinolojen vuoksi (ravinnon ja turvallisen juomaveden puute) on usein melkein mahdotonta ottaa lääkkeitä tarkoitetulla tavalla (esim. tiettyjen ruokien kanssa ja tarkan kelloajan mukaisesti), vaikka niitä olisikin saatavilla.

On kuitenkin olemassa esim. WHO:n järjestämiä erikoisohjelmia, jotka pyrkivät minimoimaan ainakin synnytyksen aikana tapahtuvan suoran tartunnan äidistä lapseen. Tähän käytetään mahdollisimman yksinkertaisia menetelmiä. Jopa yksi erikoisen antiviraalisen lääkkeen annos, joka annetaan äidille synnytyksen aikana ja lapselle 72 tunnin sisällä synnytyksestä, voi vähentää tartunnan vaaraa puoleen.

Rintaravinnon välityksellä tapahtuvan tartunnan vaara on kuitenkin edelleen olemassa (jos pullomaitoa tai puhdasta vettä ei ole saatavana, pulloruokinta ei ole vaihtoehto) sekä laajat sosiaaliset ongelmat, jos äiti sairastuu AIDS:iin tai jopa kuolee muutaman vuoden sisällä.

• HIV-positiivinen ja raskaana?
• Minkälaista elämää HIV-positiiviset viettävät nykyään?
• Mitä riskejä on äidillä ja lapsella?
• Miten viruksen tarttuminen voidaan estää?
• Entä, jos äidin sijaan tuleva isä on HIV-positiivinen?
• Minkälainen tilanne on kehitysmaissa?