Ota selvää seuraavista aiheista.

Onko sukupuolen valinta laillista?
Onko alkion valitseminen sen geenien perusteella laillista?
Onko laillista valita tietty alkio, ja siirtää sen kudosta toiseen ihmiseen?
Onko eläinten geenimanipulaatio laillista?
Kuka laatii ja toimeenpanee nämä lait?

Paina hiirellä aihetta, josta haluat lisätietoja. Paina tästä, jos haluat maakohtaista tietoa.

Onko sukupuolen valinta laillista?

Suomi
Tällä hetkellä Suomessa ei ole vielä tarkkoja sukupuolen valintaan liittyviä säännöksiä. Esitys hedelmöityshoitolaista käsitellään eduskunnassa vuoden 2002 aikana. Laki sisältää säännökset sukupuolenvalinnasta sukupuoleen liittyvien perinnöllisten sairauksien tai muiden lääketieteellisten tekijöiden yhteydessä.

Espanja
Espanjassa sukupuolen valitseminen sallitaan vain hoidollisista syistä, kun pyrkimyksenä on välttää sukupuoleen liittyvä sairaus. Oikeustapaus 'Sentencia de Mataró' hylkäsi hakemuksen, jossa neljän pojan äiti haki laillista oikeutta valita seuraavaksi lapsekseen tyttölapsen. Tämä on yksi harvoista oikeustapauksista, joissa on sovitettu lakia 35/ 1988 ihmisavusteisista lisääntymismenetelmistä. Vuoden 1988 aikoihin laki oli maailmanlaajuisesti innovatiivinen, ja se nauttii edelleen laajaa yhteiskunnallista konsensusta. Nyt 14 vuotta toimeenpanonsa jälkeen lakia täytyy kuitenkin joiltakin kohdin uudistaa.

Portugali
Portugalissa Oviedo Convention eli ihmisoikeuksien ja biolääketieteen sopimus tuli voimaan joulukuussa 2001. Konvention kohta 14 kieltää jyrkästi kaikenlaisten lääketieteellisten keinojen käytön, joiden tarkoituksena on tukea tietyn sukupuolen kehitystä tulevassa lapsessa. Lääketieteelliset keinot sallitaan vain tapauksissa, joissa voidaan välttää vakavan sukupuoleen liittyvän perinnöllisen sairauden kehitys.

Ranska
Ranskassa ei ole sukupuolen valintaa koskevia säädöksiä.

Laki hyväksyy kuitenkin terapeuttisen raskaudenkeskeyttämisen, jos parilla on suuri riski saada lapsi, jolla on sukupuoleen liittyvä geneettinen sairaus. Tämä koskee sukupuoleen liittyviä sairauksia kuten verenvuototautia, joka esiintyi vain miehillä, vaikka sairauden geenien kantajat ovatkin yksinomaan naisia.

Saksa
Saksassa ei ole laillista valita jo olemassa olevaa alkiota sen sukupuolen mukaan. Tämän kieltää 'Embryonenschutzgesetz' (alkiota suojeleva laki). Laki on voimassa myös silloin, kun tarkoituksena on estää elämää uhkaava sairaus.

Lapsen sukupuolen valitseminen menetelmällä, jossa tietty siittiösolu valitaan munasolun hedelmöittämiseen on laillista vain siinä tapauksessa, että pyrkimyksenä on estää hyvin erikoinen ja vaarallinen sukupuoleen liittyvä geneettinen sairaus (esim. lihasdystrofia). Tätä käytetään sekä koeputki- että keinohedelmöitykseen.

Tanska
Tanskan laki sukupuolen valinnasta tuli voimaan kesäkuussa 1997. Lain mukaan lapsen sukupuolen voi valita vain siinä tapauksessa, että lapsen terveyttä uhkaa muuten vakava sukupuoleen liittyvä perinnöllinen sairaus.

Yhdistynyt kuningaskunta
Britannian lain mukaan vanhemmat voivat valita lapsensa sukupuolen vain, jos sukupuoleen liittyy huomattava riski geneettisestä ja periytyvästä sairaudesta. "Perheen pitämistä tasapainossa" - jossa sukupuolen valinnalla on pikemminkin sosiaaliset kuin lääketieteelliset syyt - ei sallita Yhdistyneen kuningaskunnan sairaaloissa. Yksityiset, vapaat sairaalat eivät kuitenkaan riko lakia tarjotessaan siittiösoluja käyttöön.

Euroopan Unioni
Lapsen suunnittelusta ei ole olemassa Euroopan unionissa laadittua lakia. Lähin vastaava yleinen konsensus on ihmisoikeuksien ja biolääketieteen konventio vuodelta 1997, joka kieltää sukupuolen valinnan, elleivät syyt ole hoidollisia (artikla 14). Myös monet eettiset komiteat Euroopan Unionin alueella ovat antaneet aiheesta saman lausunnon. Konvention on kuitenkin saatava valtakunnallisten parlamenttien ja eduskuntien vahvistus ennen kuin siitä tulee lainvoimainen - ja sitä ei ole vielä tapahtunut. Saksa, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät ole allekirjoittaneet eivätkä ratifioineet konventiota. Italia allekirjoitti, muttei vahvistanut.

Lapsen suunnittelusta ei ole olemassa EU-direktiiviä. Direktiiviä bioteknologisten keksintöjen laillisesta turvasta (direktiivi 98/44/EC, 6. heinäkuuta 1998) käytetään kuitenkin joskus argumenttina kaikenlaista geenimanipulaatiota vastaan.

[Palaa aihevalikkoon]

Onko alkion valitseminen sen geenien perusteella laillista?

Suomi
Tällä hetkellä aiheesta ei ole vielä mitään tiettyjä säännöksiä, eikä yhtään sellaista tapausta ole tiedossa, jossa alkiot olisi valittu sen geenien perusteella. Aiheesta keskustellaan kuitenkin jatkuvasti sen ristiriitaisten eettisten näkökulmien johdosta. Suomessa käytetään yleisesti ottaen erittäin vähän implantaatiota edeltävää geneettistä diagnoosia (PGD).

Espanja
Espanjassa implantaatiota edeltävät diagnoosit, joita käytetään geneettisten sairauksien ja poikkeavuuksien etsimiseen, ovat yleisesti ja lainmukaisesti käytössä. Alkioiden valinta auttaa vanhempia saamaan terveitä lapsia, mikä on yksi ihmisavusteisten lisääntymismenetelmien tavoitteista.

Portugali
Portugalissa ei ole tehty aiheesta lakia, mutta alkion asemasta ja sen käytöstä tutkimustarkoitukseen on käyty useita kiivaita keskusteluja. Aiheesta on tehty monta lakiesitystä, jotka eivät tähän mennessä ole kuitenkaan olleet menestyksekkäitä. On myös huomattavaa, että aihe on Portugalissa erittäin 'kuuma'. Joka kerta, kun alkioiden käytöstä käydään keskustelua, nousee aborttiasia samaan aikaan esiin, ja keskustelusta kehittyy heti erittäin tunteita kuohuttava.

Ranska
Jos parilla on suuri riski saada geneettistä sairautta kantava lapsi, he voivat valita IVF- eli keinohedelmöityksen. Tällä tavalla alkiot voidaan seuloa ja vain terveet alkiot istutetaan äidin kohtuun. Tämä on Ranskassa laillista.

Lain mukaan ei ole kuitenkaan mahdollista valita esimerkiksi sinisilmäistä lasta.

Saksa
Yleisesti Saksan laki 'Embryonenschutzgesetz' ('alkiota suojeleva laki', joka tuli voimaan joulukuussa 1990) hyväksyy diagnoosin tai minkä tahansa alkioanalyysin vain, jos tämän tarkoituksena on istuttaa yksittäinen alkio raskaus- ja synnytystarkoituksessa.

Saksassa on kuitenkin tiettyä erimielisyyttä 'alkiota suojelevan lain' tulkitsemisesta liittyen implantaatiota edeltävään diagnoosiin (PGD). Saksan laki ei missään tapauksessa hyväksy PGD:tä heti muutaman päivän jälkeen hedelmöityksestä. Syy tähän on se, että tässä vaiheessa jokaisella alkiosolulla on vielä mahdollisuus kasvaa täydelliseksi alkioksi. Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että laki saattaa hyväksyä PGD:n alkion myöhemmässä vaiheessa, mutta kuitenkin tarpeeksi ajoissa, jotta alkio voidaan istuttaa kohtuun.

Tanska
Tanskan keinohedelmöityslain mukaan geneettisesti hedelmöittyneitä munasoluja voidaan tutkia (seuloa) vain niissä tapauksissa, joissa ilman seulontaa lapsella olisi huomattava riski sairastua vakavaan perinnölliseen sairauteen (keinohedelmöityslaki, 1997).

Lisäksi geneettistä munasoluhedelmöitystutkintaa voidaan lain mukaan soveltaa vain niissä IVF-tapauksissa, joissa pari ei kykene itse saamaan lapsia. Koska munasolu on kehon ulkopuolella, on kromosomien poikkeavuuksien tutkinta niissä tapauksissa laillista.

Yhdistynyt kuningaskunta
Yhdistyneessä kuningaskunnassa on tällä hetkellä laillista valita alkio sen geenien perusteella. Tekniikkaa, jota kutsutaan implantaatiota edeltäväksi geneettiseksi diagnoosiksi, käytetään muutamien geneettisten sairauksien karsimiseen. Lääkärit valitsevat vain terveet alkiot ja istuttavat nämä äidin kohtuun.

Euroopan Unioni
Tästä ei ole EU:ssa käytössä olevaa lakia. Ihmisoikeuksien ja biolääketieteen konvention (1997) mukaan lapsen lääketieteellinen suunnittelu on kiellettyä muista kuin hoidollisista syistä (artikla 14). Myös monet eettiset komiteat Euroopan Unionin alueella suosittelevat samaa. Konventio on kuitenkin vahvistettava kansallisissa parlamenteissa ja eduskunnissa ennen kuin siitä tulee lainvoimainen. Sitä ei ole kuitenkaan vielä tapahtunut. Saksa, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta jättivät allekirjoittamatta ja vahvistamatta. Italia allekirjoitti, muttei ratifioinut.

[Palaa aihevalikkoon]

Onko laillista valita tietty alkio, ja siirtää sen kudosta toiseen ihmiseen?

Suomi
Tähän mennessä Suomessa ei ole ollut vielä yhtään tapausta, jossa alkiot olisi valittu geenien perusteella tarkoituksena löytää parannuskeino olemassa olevaa sairautta vastaan. Aiheesta keskustellaan kuitenkin jatkuvasti sen ristiriitaisten eettisten näkökulmien johdosta. Yleisesti ottaen Suomessa käytetään erittäin vähän implantaatiota edeltävää geneettistä diagnoosia (PGD).

Espanja
Espanjassa ei ole asiasta erityistä käytössä olevaa lakia, eikä aiheesta ole myöskään ennakkotapauksia. Yleisesti on kuitenkin hyväksytty, että kunhan lapsen oikeudet taataan, alkiosta voi lain mukaan ottaa kudosta toiseen ihmiseen. Kuten jokaisen henkilön kohdalla, myös vastasyntyneen lapsen perusoikeudet suojataan valtion toimesta. .

Portugali
Portugalissa ei ole aiheesta lakia.

Ranska
Tähän mennessä Ranskan laki ei ole kieltänyt kantasolun siirtämistä alkiosta toiseen ihmiseen, kun tarkoituksena on parantaa ihmisen sairaus. Eduskunnassa keskustelu kaikenlaisesta kantasolujen tutkimuksesta on kuitenkin erittäin vilkasta.

Ranskassa ei ole vielä ollut yhtään tapausta, jossa alkio olisi valittu geeniensä perusteella tarkoituksena löytää täydellinen parannuskeino sukulaisen sairauteen.

Saksa
Saksassa alkiota ei saa missään muussa tarkoituksessa kuin sen omaksi hyödyksi. Näin ollen samanlainen tapaus kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jossa tiettyjä geenejä kantava alkio valittiin pelastamaan sairaan sisaren elämä, olisi Saksassa ehdottomasti laiton.

Tanska
Tanskassa ei ole lakia tästä aiheesta, mutta keinohedelmöityslain mukaan munasolun valikoiminen on laillista vain, jos tiedetään, että kyseessä on perinnöllinen sairaus. Sen vuoksi on laitonta valikoida tietty alkio, ja siirtää siitä kudosta toiseen henkilöön (keinohedelmöityslaki, 1997).

Yhdistynyt kuningaskunta
Torstaina, 13. joulukuuta 2001

Yhdistyneessä kuningaskunnassa the Human Fertilisation and Embryology Authority (HFEA) ilmoitti antavansa luvan kudossiirtoon parille, jonka sairas lapsi voitiin sen avulla pelastaa. Pari sai luvan valikoida tulevan lapsensa geenit, jotta sairaan lapsen elämä voitiin pelastaa. Implantaatiota edeltävän geneettisen diagnoosin avulla voitiin varmistaa, ettei uudella lapsella ollut samaa, siskon kantamaa geneettistä sairautta. Lisäksi varmistettiin kudoksen sopivuus. Näin lääkäreiden oli mahdollista irrottaa istukasta kudosta sairaan lapsen parantamiseksi. Tulevaisuudessa HFEA tarkastaa vastaavien tapausten olennaiset näkökulmat tapauskohtaisesti.

Euroopan Unioni
Aiheesta ei ole EU:ssa käytössä olevaa lakia.

[Palaa aihevalikkoon]

Onko eläinten geenimanipulaatio laillista?

Suomi
Suomessa eläinten geenimanipulaatio on laillista. Kaikki tähän liittyvä toiminta on kuitenkin tarkoin säädelty ja sitä valvoo Geenitekniikan lautakunta.

Espanja
Espanjassa kasvien ja eläinten geneettinen valinta ei ole ainoastaan sallittua, vaan myös yleisessä käytössä. Sen avulla pyritään parantamaan eläinten ja kasvien ominaisuuksia. Lain 15/1994 mukaan geenimanipulaatiolle on kuitenkin asetettu rajoituksia, jotka pyrkivät suojelemaan biodiversiteetin ja kuluttajan oikeuksia.

Nykyisin eläinten hyvinvointia pidetään kuitenkin yhä tärkeämpänä, ja sekä keskushallitus että autonomiset (paikalliset) hallitukset toimeenpanevat lakeja, jotka asettavat enemmän rajoituksia eläintutkimukselle. Eläinkokeita valvovia eettisiä komiteoita on perustettu sekä valtakunnallisella että autonomisella tasolla.

Portugali
Portugalissa ei ole lakia, joka erityisesti koskisi eläinten geenimanipulaatiota. Hiiriä, sikoja, koiria, kissoja, hevosia, lampaita, vuohia ja (ei-ihmisalkuperää olevia) kädellisiä käytetään kuitenkin laajasti tutkimustarkoituksessa EU-direktiivin nro 86/609/CEE:n mukaisesti. Direktiivi ei kuitenkaan mainitse geenimanipulaatiota, eikä aiheesta ole Portugalissa käytössä muuta lakia.

Ranska
Eläinten geenimanipulaationon laillista ja sitä harjoitetaan Ranskassa sekä maataloudellisiin että tutkimustarkoituksiin.

Saksa
Eläinten geenimanipulaatio on Saksassa laillista ja sitä käytetään tutkimuksissa. Etenkin lääketieteellisissä tutkimuksissa käytetään monia geenimanipuloituja eläimiä, pääasiassa hiiriä ja rottia. Tähän mennessä Saksassa ei ole ollut vielä yhtään tapausta, jossa geneettisesti muunneltuja eläimiä olisi käytetty maataloudessa.

Tanska
Tanskan laki eläinsuojelusta tuli voimaan vuonna 1991 (eläinsuojelulaki, 1991). Laki ei sisällä erityisiä sääntöjä eläinten geneettisestä muuntelusta, mutta ilmoittaa, että eläimiä on kohdeltava asianmukaisesti ja niin pitkälle kuin mahdollista suojeltava tuskalta, kärsimykseltä, pelolta, pysyviltä vammoilta ja "jatkuvalta epäedulliselta tilalta" (tarkoittaen kaikkea eläimeen kohdistuvaa pahaa tai epämukavaa). Tanskan oikeusministeri voi määrätä näistä tarkemmat säädökset, tai jopa kieltää bioteknologian, geeniteknologian ja vastaavan eläimiin liittyvän kasvatuksen. Sitä ei ole kuitenkaan tähän mennessä vielä tapahtunut (eläinsuojelulaki, 1991).

Yhdistynyt kuningaskunta
Yhdistyneessä kuningaskunnassa hiirien, lehmien, sikojen, lampaiden ja vuohien geenimanipulaatiot ovat laillisia.

The Medical Research Council eli lääketieteentutkimusneuvosto, joka rahoittaa suurimman osan Britannian laboratorioiden eläinkokeista, on sanonut: " Yhdistyneen kuningaskunnan lait ja eläimiin liittyvät eettiset määräykset vaativat tutkijoita käyttämään kokeissaan vähiten "kehittyneitä" ja niin harvoja eläimiä kuin mahdollista. Oletamme, että geneettisesti muunneltu hiiri on myös jatkossa tärkein sairauksien ymmärtämiseen ja terveyden parantamiseen pyrkivissä tutkimuksissamme käytetty eläinlaji." Geenimanipuloituja apinoita, kuten ANDIa, ei näin ollen tulla mielellään käyttämään maan laboratorioissa.

Euroopan Unioni
Geenimanipulaatiosta ei ole olemassa EU-direktiiviä. Hiiriä, sikoja, koiria, kissoja, hevosia, lampaita, lehmiä, vuohia ja (ei- ihmisperäisiä) kädellisiä käytetään yliopistojen ja laboratorioiden tutkimuksissa.

[Palaa aihevalikkoon]

Kuka laatii ja toimeenpanee nämä lait?

Suomi
Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta säätelee lääketieteellistä tutkimusta. Päätös tuli voimaan 1999 ja sen mukaan lääketieteellisessä tutkimuksessa tutkimuskohteen hyvinvointi on otettava aina huomioon ennen tieteellisiä tai yhteiskunnallisia etuja. Lain mukaan lääketieteelliset tutkimukset, joiden kokeissa käytetään ihmisiä - alkiot ja sikiöt mukaan lukien - vaatii aina virallisen luvan aluesairaalan eettiseltä neuvostolta.

Geenitekniikan lautakunnan toiminnan määrittelee geeniteknologia-asetus. Laautakunnan pyrkimyksiin kuuluu taata geeniteknologian turvallinen ja eettisesti hyväksytty käyttö. Lautakunta toimenpanee ohjeet ja säännökset, toimii rekisteriviranomaisena ja valvoo geeniteknologian käyttöä. Lautakunnan nimittää valtioneuvosto.

Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) on terveydenhuollon ja siihen liittyvän lainsäädännön eettisiin kysymyksiin keskittyvä asiantuntijakomitea.

Espanja
Espanjassa laki lääketieteellisesti avustetuista lisääntymistavoista on peräisin vuodelta 1988, ja sen perussäännökset ovat: a) laki 35/1988 ihmisavustetuista lisääntymistavoista ja b) laki 42/1988 ihmisalkioiden ja sikiöiden luovuttamisesta ja käytöstä. Maan parlamentti on hyväksynyt molemmat lait. Lisäksi ihmisoikeuksien ja biolääketieteen konventio (Euroopan neuvosto) on ollut lainvoimainen Espanjassa 1. tammikuuta 2000 lähtien, ja sen direktiivit vastaavat jo olemassa olevaa lainsäädäntöä.

Vuodesta 1988 lähtien Espanjassa on toiminut valtakunnallinen, ihmisten lisääntymistä avustava komissio, joka vastaa aiheen raportoinnista, tutkimusprojekteista ja parannuskeinoista.

Myös Katalonialla on ihmisten lisääntymistä avustava komissio, joka on vanhempi kuin vastaava valtakunnallinen komissio. Komissiot ovat laatineet monia yksityiskohtaisia raportteja monimutkaisista ja vaikeista aiheista, kuten alkiotutkimuksesta, oosyyttiluovutuksista ja muna- ja siittiösolujen varastoinnista.

Portugali
Lait tehdään Portugalin eduskunnassa ja toimeenpannaan erityisten ad hoc-komiteoiden toimesta ja tapauskohtaisesti. Jokaisella sairaalalla on tietyt eettiset komiteat (säädöksen nro 97/95 mukaan) yleisiä terveysasioita varten. Näiden komiteoiden päätöksiä on kuitenkin noudatettava tarkasti ainoastaan sellaisissa lääketieteellisissä kokeissa, joissa käytetään ihmisiä (esim. uusien hoitomenetelmien ja farmaseuttisten tuotteiden kokeissa). Kaikista muista tapauksista komiteat antavat vain lausuntoja, ja niissä pätevät lääkäreiden ja tutkijoiden ammattisäännöstöt.

The General-Directorate of Veterinary Medicine (maatalousministeriön eläinlääketieteellinen pääosasto) valvoo kaikkia toimenpiteitä eläimillä käytävissä tutkimuksissa ja arvioi projektit tapauskohtaisesti.

Ranska
A National Consultative Ethics Committee for Health and Life Sciences (CNCE) eli Valtakunnallinen neuvoa antava terveys- ja biologisten tieteiden eettinen komitea perustettiin heinäkuussa 1994. Komitea valvoo ihmiskehon aineosien ja tuotteiden käyttöä ja luovuttamista, lääketieteellisesti avustettua lisääntymistä sekä syntymää ennen tehtäviä diagnooseja.

CNCE:n tehtävä on 'antaa mielipiteitä eettisistä ongelmista, jotka syntyvät biologian, lääketieteen ja terveysalojen tiedon kehityksestä, sekä julkaista mietintöjä esiintulleista aiheista'.

Vuodesta 1994 lähtien CNCE on tehnyt lakivalmisteluja ja - esityksiä, sekä toiminut lakien tekijänä Ranskan eduskunnassa.

Myös monet sairaalat ovat perustaneet paikallisia eettisiä komiteoita.

Saksa
Saksan oikeusviranomainen on Deutsche Bundestag eli Saksan liittokunnan valtiopäivät. Kaksi asiantuntijaneuvostoa, 'the Enquete committee of the Deutsche Bundestag for Law and Ethics in Modern Medicine' (Saksan valtiopäivien nykyajan lääketieteen laillinen ja eettinen tutkimuskomitea) ja ' the National Ethics Committee' (valtakunnallinen eettinen komitea) sijaitsevat kanslerin virastossa, josta käsin ne neuvovat tieteellisissä kysymyksissä.

Saksassa ei ole erityistä valtuuskuntaa, joka kontrolloisi näitä lakeja, mutta keskustelua on käyty siitä, tulisiko tälläinen valtuuskunta perustaa 'Embryonenschutzgesetzin' (alkionsuojeluslaki) puitteissa eli sen muunneltuna versiona.

Tanska
Tanskassa lakien suunnittelu kuuluu niistä vastaaville ministeriöille. Tapauksissa, joissa on kyse keinohedelmöityksestä, lait toimeenpanee terveysministeriö, kun taas eläinten hyvinvointia koskevien lakien toimeenpanovalta kuuluu oikeusministeriölle.

Tanskassa biolääketieteelliset tutkimukset, joissa tutkitaan elävillä ihmisillä, ihmisen muna- tai siittiösoluilla, ihmisen hedelmöittämällä munasolulla tai alkiolla ja sikiöllä, vaativat luvan. Luvan myöntää tieteellis-eettinen komitea, joita on kahdeksan paikallista ja yksi keskuskomitea. Tieteellis-eettisen komitean tehtävä on taata tutkimukseen osallistuvien kohteiden turva, sekä mahdollistaa uuden ja arvokkaan tiedon kehitys. Tanskan laki tieteellis-eettisen komitean järjestelmästä ja sen biolääketieteellisten tutkimusprojektien kokeilu tuli voimaan 1992 (laki biolääketieteestä, 1992).

Eettinen neuvosto neuvoo terveysministeriötä, terveysviranomaisia ja muita vastaavia viranomaisia uuden biolääketieteen yleisistä eettisistä aspekteista. Eettinen neuvosto perustettiin 1987.

Yhdistynyt kuningaskunta
The Human Fertilisation and Embryology Authority (HFEA), joka perustettiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 1991, takaa, että kaikki maan sairaalat, jotka tarjoavat keinohedelmöitystä (IVF) tai luovuttajan spermalla tehtyä keinosiemennystä (DI) sekä munasolujen, siittiösolujen tai alkioiden varastointia, vastaavat korkeasta lääketieteen ja ammattitaidon tasosta. HFEA takaa niin ikään, että sairaalat tarkastetaan säännöllisesti, ja se kerää monipuolista tietoa hoidoista, antaen niistä kansalle yksityiskohtaista tietoa.

HFEA valvoo lisäksi kaikkea ihmisalkiotutkimusta ja myöntää tutkimuksille luvat. Järjestö valvoo tarkasti ihmiskunnan hyväksi tehtävää tutkimustyötä, ja pitää eettistä näkökulmaa yhtenä alan tärkeimpänä aiheena.

Kun hedelmöitys- ja geenimanipulaation tekniikat kehittyvät, lain on tapauskohtaisesti otettava kantaa jokaiseen uuteen tapaukseen. Lain on pysyttävä tieteen kehityksen mukana.

Euroopan Unioni
EU:n päätöksentekoprosessi on monimutkainen, ja siihen liittyy enemmän kuin yksi päätöskäytäntö. "Yhteispäätöstä" käytetään tieteellisiin ja teknologisiin aiheisiin liittyvissä tapauksissa. Aluksi Euroopan komissio (pääjohtajat ja virkamiehet) hoitaa prosessin teknisen työn ja laatii asiasta ehdotuksen, josta Euroopan unionin neuvosto (15:n jäsenmaan ministerit) ja Euroopan parlamentti keskustelevat niin kauan, kunnes sopimukseen päästään. Neuvoa voi kysyä neuvoa antavilta ryhmiltä (esim. Euroopan tieteiden ja uusien teknologioiden eettinen ryhmä http://europa.eu.int/comm/european_group_ethics/index_en.htm).

Lopullinen hyväksyminen kuuluu sekä neuvostolle että parlamentille (tämän vuoksi sitä kutsutaan yhteispäätökseksi).

Heti kun lainsäädäntö hyväksytään (lakia voidaan EU:ssa kutsua säännökseksi, direktiiviksi, päätökseksi tai lausunnoksi - käsitteiden erot on lueteltu sivulla
http://europa.eu.int/eur-lex/en/about/pap/process_and_players2.html#1), jäsenmaat ovat vastuussa lain toimeenpanosta. Jos lakia ei noudateta tai sitä noudatetaan väärin, komissio voi tehdä valituksen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen. Euroopan kansalaiset tai henkilöt, jotka asuvat EU-alueella tai joilla on täällä laillinen asuinpaikka, voivat niin ikään tehdä valituksen Euroopan oikeusasiamiehelle (http://europa.eu.int/institutions/ombudsman/index_en.htm).

[Palaa aihevalikkoon]