Tutkijat ovat jo jonkin aikaa siirtäneet ihmisgeenejä
eläinten muna- ja siittiösoluihin tai alkioihin
kehittääkseen tietoaan ihmisten geneettisistä
sairauksista. Esimerkiksi sijoittamalla ihmisgeenejä
hiiren munasoluihin tiedemiehet ovat saaneet huomattavasti
uutta tietoa syistä, jotka johtavat syövän,
virtsarakon tulehduksen ja muiden ihmisillä ilmenevien
sairauksien kehittymiseen.
The human genome project eli
ihmisen genomiprojekti |
Huhtikuussa 2001 syntyi ensimmäinen geneettisesti
muunneltu apina - se sai nimekseen Andi ('inserted DNA'
eli 'sijoitettu DNA' takaperin kirjoitettuna). Andi
tehtiin hedelmöittymättömästä
munasolusta, johon tiedemiehet olivat sijoittaneet meduusan
geenin, jotka kutsuttiin vihreäksi fluorisoivaksi
proteiiniksi. Tämän jälkeen munasolu
hedelmöitettiin tavallisen apinan siittiösolulla.
Ultraviolettivalossa Andi hohti vihreänä,
mikä oli todiste siitä, että kädellisen
geneettistä rakennetta on mahdollista muuttaa sijoittamalla
munasoluun tietty geeni.
|
Monet ovat sitä mieltä, että apinoiden geenejä
ei saisi muuntaa, koska ne ovat niin samanlaisia kuin ihmisgeenit.
Heidän mielestään näitä tekniikoita
olisi käytettävä vain hyönteisten ja
hiirten tyyppisiin eläimiin.
Eläimillä tehdyt tutkimukset osoittavat, että
sukusoluihin kohdistuvalla terapialla sekä muna-
tai sittiösolujen tai alkioiden muuttamisella voi olla
ei-toivottuja vaikutuksia. Jos menetelmiä sovelletaan
ihmisiin, riski siitä, että vauvoilla saattaa
ilmetä odottamattomia sairauksia, aivovaurioita tai
muutoksia persoonallisuudessa, kasvaa. Tämä on
yksi syy siihen, että sukusoluihin kohdistuva terapia
on tällä hetkellä laitonta monissa maissa.
|
