Kehittynyneen lisääntymisteknologian avulla vanhempien
ja lääkäreiden on mahdollista karsia geneettisiä
sairauksia kantavat alkiot, ja valita niiden sijaan terveet.
Koeputkihedelmöitys tai IVF
|
On kuitenkin pelottavaa ajatella,
että geneettistä teknologiaa voidaan tulevaisuudessa
käyttää alkioiden muuntamiseen, ja että
sen avulla voidaan valita vauvalle toivotut luonteenpiirteet
tai ulkonäkö. Mittatilausvauva on journalistien
kehittämä termi tämän pelottavan skenaarion
kuvaamiseen. Termi ei ole käytössä tutkijoiden
keskuudessa. |
Pitkälle kehittyneissä lisääntymismenetelmissä
on kyse koeputki- eli in-vitro-hedelmöityksestä
(IVF), jossa munasolut hedelmöitetään
siittiösolujen kanssa laboratorioiden "koeputkissa"
äidin elimistön ulkopuolella. Tämän
menetelmän avulla lääkärit ja vanhemmat
voivat vähentää lapsen riskiä sairastua
geneettiseen sairauteen. Tällä hetkellä ihmisiin
voidaan lain mukaan soveltaa vain kahta pitkälle kehitettyä
lisääntymismenetelmää. Ensimmäisessä
valitaan siittiösolutyyppi, joka hedelmöittää
munasolun: tätä käytetään vauvan
sukupuolen ja geenien määrittelemiseen. Toinen
lisääntymistapa seuloo alkiot: geneettistä
sairautta kantavien alkioiden sijaan vain terveet alkiot
istutetaan takaisin äidin kohtuun. Menetelmää
kutsutaan ennen implantaatiota tapahtuvaksi geenidiagnoosiksi
(Pre-Implantation Genetic diagnosis eli PGD).
Tutkijat ovat edenneet viime aikoina nopeasti tutkimuksissaan,
jotka pyrkivät lisäämään tietoamme
ihmisperimästä ja kyvystämme muuttaa geenejämme.
Tulevaisuudessa vajavaisten tai geneettistä sairautta
kantavien alkioiden "parantaminen" saattaa olla
mahdollista laboratorio-oloissa vaihtamalla vialliset DNA-osat
terveisiin. Tätä kutsutaan sukusoluihin kohdistuvaksi
terapiaksi ja se suoritetaan muna- tai siittiösolussa
tai pikkuriikkisessä hedelmöittyneessä alkiossa.
Terapiaa on käytetty menestyksekkäästi eläinalkioihin,
mutta tällä hetkellä sen soveltaminen ihmisiin
on vielä laitonta.
Lapsen tai aikuisen viallisten solujen geenien muuntaminen
on kuitenkin laillista, kun tarkoituksena on parantaa vaikkapa
virtsarakon tulehdus. Tätä kutsutaan soluihin
kohdistuvaksi geeniterapiaksi.
|