Joillekin ihmisille ihmisalkion tuhoaminen taudinparannustarkoituksessa ei ole hyväksyttävää missään olosuhteissa. Toisten mielestä tämä voidaan kuitenkin hyväksyä silloin, jos alkio on tarpeeksi nuori ja tauti riittävän vakava.

Lakia laadittaessa, joka joko kieltää tai hyväksyy alkioiden käytön tutkimustarkoituksessa, lainsäätäjien on keskusteltava kaikista tähän liittyvistä kysymyksistä tiedemiesten, uskonnollisten johtajien, bioeetikoiden, painostusryhmien ja kansalaisten edustajien kanssa.

Euroopassa vallitsevien kulttuuristen ja historiallisten eroavaisuuksien vuoksi jokaisella maalla on alkioiden käytöstä hieman toisistaan poikkeavia lakeja. Joissakin tapauksissa se, mikä on laillista yhdessä maassa, on kiellettyä toisessa.

Ota selvää seuraavista aiheista.

Onko ihmisalkioiden käyttö lääketieteellisissä tutkimuksissa laillista?
Onko alkion luominen puhtaasti lääketieteellisiin tutkimuksiin laillista?
Onko ihmisalkioiden käyttö kantasolujen tuottamiseen laillista?
Onko alkion luominen lääketieteellisiin tutkimuksiin laillista (terapeuttinen kloonaus)?
Onko olemassa lakia, joka kieltää lisääntymiskloonauksen?

Paina hiirellä aihetta, josta haluat lisätietoja. Paina tästä, jos haluat maakohtaista tietoa.

Onko ihmisalkioiden käyttö lääketieteellisissä tutkimuksissa laillista?

Suomi
Lääketieteellinen tutkimus on säädetty asetuksessa lääketieteellisestä tutkimuksesta (1999). Sen mukaan alkioita, jotka ovat jääneet yli hedelmöityshoidoista, voidaan käyttää tutkimuksiin sillä ehdolla, että niiden luovuttajat ovat antaneet tähän kirjallisen luvan. Alkioita ei saa siirtää kehoon ja ne on tuhottava 14 päivän sisällä hedelmöityksestä. Muna- ja siittiösoluja voidaan varastoida nestemäisessä typissä 15 vuoden ajaksi esim. tapauksissa, joissa nuoren aikuusiän sairaus johtaa hedelmöimättömyyteen. Muna- ja siittiösoluja ei saa käyttää tutkimuksissa 15 vuoden jälkeen ja ne on tuhottava.

Espanja
Espanjassa on kysymykseen suoraan sovellettavissa oleva lainsäädäntö (lait 35/1988, 22. lokakuuta, laki avustetun lisääntymisen tekniikoista ja 42/1988, 28. joulukuuta, laki ihmisalkioiden ja sikiöiden ja niiden solujen, kudoksen tai elinten lahjoittamisesta ja käytöstä, sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeus- ja biolääketiedesopimuksesta, jonka maamme vahvisti). Tämän lisäksi tuomioistuin on langettanut tärkeitä tuomioita (STC 212/96 ja STC 116/99). Yllämainittu lainsäädäntö sallii elinkyvyttömien alkioiden käytön tutkimuksissa, eli tärkein kriteeri on alkion elinkyky. Keskustelu on keskittynyt siihen, pitääkö ylimääräisiä kryosäilytettyjä alkioita, jotka ovat ylittäneet laillisen käyttöajan ja jotka on hylätty hedelmöityskäytöstä, pitää elinkyvyttöminä vai ei, koska niiden kehittymismahdollisuudet nestemäistä typpeä sisältävässä säiliössä ovat olemattomat. Kansallinen avustetun lisääntymisen komissio sekä bioetiikan ja -lain valvontaelin, kuten myös monet muut tieteelliset ryhmät ovat ilmoittaneet kannattavansa tätä vaihtoehtoa.

Portugali
Ei. Portugalissa ei ole koskaan ollut alkion asemaa määrittelevää konsensusta. Tämä on estänyt kaikki lääketieteellisesti avustetun lisääntymisen laillistamisyritykset (yli 10 lakiehdotusta on esitetty viimeisten kahden vuosikymmenen aikana).

Maassa on olemassa erittäin generalisti lakiehdotus (lakiehdotus 135/VII (1997), joka esitettiin ministerineuvoston toimesta), joka kieltää "alkioiden luomisen tai käytön tutkimustarkoituksessa tai tieteellisissä kokeissa". Lakiehdotus kuitenkin hyväksyy tutkimuksen, "jos sen tarkoituksena ovat yksinomaan alkion edut".

Ranska
Ei. Ranskassa heinäkuussa 1994 säädetty bioetiikan laki kieltää yleisesti ihmisalkioilla tehdyt kokeet. Tähän lakiin on kuitenkin yksi poikkeus: tutkimus sallitaan, jos siitä on alkiolle hyötyä, eikä se vahingoita alkiota, ja vanhemmat ovat antaneet suostumuksensa tutkimukseen.

Lain säätämisen jälkeen tilanne on muuttunut. Ranskan korkeimmat lääkintäviranomaiset (kansallinen neuvoa-antava eettinen komitea ja lääketieteellinen akatemia) ja valtioneuvosto ovat ehdottaneet, että kohdussa tapahtuva alkiotutkimus olisi hyväksyttävä.

Uusi lakiehdotus edellisen lain muuttamiseksi esitettiin ministerineuvostolle 20. kesäkuuta 2001, ja se hyväksyttiin Assemblée Nationalen (Ranskan eduskunnan) ensimmäisen eduskuntakäsittelyn jälkeen tammikuussa 2002. Laki saattaa astua voimaan vuonna 2003. Uuden lainsäädännön mukaan vanhemmat voisivat luovuttaa ylimääräisiä jäädytettyjä (ei kohtuun istutettuja) alkioita lääketieteelliseen tutkimukseen. Kokeet aloitetaan ainoastaan, jos molemmat vanhemmat ovat antaneet niihin kirjallisen suostumuksensa ja jos tutkimuksesta ja terveydestä vastaavat ministerit ovat hyväksyneet tutkimusprotokollan.

Saksa
Yleisesti ottaen Saksan 'Embryonenschutzgesetz' ('laki alkion suojelusta'), joka tuli voimaan tammikuussa 1991, hyväksyy alkioiden diagnosoinnin tai analysoinnin ainoastaan, jos se on alkion omaksi hyödyksi ja sen tarkoituksena on istuttaa tämä henkilö äidin kohtuun raskaus- ja synnytystarkoituksessa. Alkion käyttäminen lääketieteellisissä tutkimuksissa on sen vuoksi Saksassa laitonta.

Tanska
Tanskassa on kaksi tapausta, joissa ihmisalkioiden käyttö lääketieteellisessä tarkoituksessa on laillista. Näitä ovat keinohedelmöitysmenetelmien parannusyritykset ja alkion genetiikan tutkimusmenetelmät. Kaikki muut alkioilla tehdyt kokeet ovat laittomia. Tämä on määrätty Tanskan kansallisessa keinohedelmöityslaissa (Lov om kunstig befrugtning) vuodelta 1997.

Yhdistynyt kuningaskunta
Kyllä. Britanniassa se on laillista ankarien toimilupalakien mukaisesti.

Vuodesta 1990 lähtien laki ihmishedelmöityksestä ja embryologiasta (the Human Fertilisation and Embryology Act) on hyväksynyt ihmisalkioiden tutkimuksen muutamassa tietyssä tapauksessa. Tähän sisältyy keskenmenojen, hedelmättömyyden ja geneettisten sairauksien tutkiminen.

Vuonna 2001 lakia muutettiin hyväksymään alkioiden käyttö vakavien sairauksien tutkimuksissa ja niiden hoidoissa, sekä ihmissikiöiden kehitystutkimuksissa.

Kaikissa tapauksissa alkiot on tuhottava 14 päivän sisällä hedelmöityksestä.

Euroopan Unioni
EU-tasolla ei ole aiheesta tiettyä lainsäädäntöä.

[Palaa aihevalikkoon]

Onko alkion luominen puhtaasti lääketieteellisiin tutkimuksiin laillista?

Suomi
Suomessa alkioiden luominen yksinomaan tutkimustarkoituksiin on ankarasti kielletty.

Espanja
Ei. Se on kielletty Euroopan neuvoston ihmisoikeus- ja biolääketiedesopimuksen artiklassa 18.2, jonka maamme on vahvistanut ja joka astui voimaan 1. tammikuuta 2000.

Portugali
Ei. Lakiehdotus 135/VII (1997), joka esitettiin ministerineuvoston toimesta, kieltää "alkioiden luomisen tai käytön tutkimustarkoituksessa tai tieteellisissä kokeissa". Lakiehdotus kuitenkin hyväksyy tutkimuksen, "jos sen tarkoituksena ovat yksinomaan alkion edut".

Euroopan yleissopimus ihmisoikeuksien ja -arvojen suojelemisesta (the European Convention for the Protection of Human Rights and Dignity of the Human Being) liittyen biologian ja lääketieteen anomukseen (kutsutaan myös Oviedo Conventioniksi) tuli Portugalissa voimaan joulukuussa 2001. Artikla 18 kieltää nimenomaisesti "ihmisalkioiden luomisen tutkimustarkoituksiin".

Ranska
Ei. Ranskan nykyinen laki (säädettiin 29. heinäkuuta 1994) kieltää alkioiden tuottamisen tutkimustarkoituksessa. In vitro -hedelmöityksellä (IVF) voi olla vain yksi tarkoitus: auttaa paria lapsen saamisessa. Ylijääneet alkiot varastoidaan jäätyneessä tilassa viideksi vuodeksi, jotta ne voidaan mahdollisesti istuttaa tulevaisuudessa äidin kohtuun. Vanhemmat voivat myös päättää alkioiden luovuttamisesta toiselle pariskunnalle tai niiden tuhoamisesta. Viiden vuoden jälkeen alkiot on tuhottava. Ranskassa on tällä hetkellä noin 100 000 ylimääräistä alkiota ja niitä tuotetaan noin 1 000 lisää kuukausittain.

Uusi laki, josta äänestetään vuonna 2003, kieltäisi ihmisalkioiden hedelmöittämisen myös tutkimustarkoituksessa (toisin sanoen tapauksissa, joissa ei ole suoranaisia lapsenhankintasuunnitelmia). Tässä lainsäätäjät ovat samaa mieltä biologi Jacques Testardin kanssa (ensimmäisen ranskalaisen IVF-vauvan tuottaja): ihmisten luominen siinä tarkoituksessa, että he myöhemmin tuhotaan, olisi todellinen antropologinen mullistus.

Saksa
Saksan vuonna 1991 säädetyn 'Embryonenschutzgesetz' -lain ('laki alkion suojelusta' ) §:n 1 mukaan Saksassa kuka tahansa henkilö, joka keinohedelmöittää munasoluja muuhun tarkoitukseen kuin munasolun luovuttaneen naisen raskauden edesauttamiseksi, asetetaan syytteeseen. Siksi alkion luominen puhtaasti lääketieteellisiin tutkimuksiin on laitonta.

Tanska
Ei. Tanskassa ei ole laillista luoda alkioita ainoastaan lääketieteellistä tutkimusta varten. Ainoastaan keinohedelmöitystä varten luotuja ylimääräisiä alkioita saa käyttää tutkimustarkoituksiin. Tanskan keinohedelmöityslaki vuodelta 1997 ei suoraan sisällä säädöstä asiasta, vaan tämä on Tanskan parlamentin tulkinta laista

. Yhdistynyt kuningaskunta
Kyllä. Britanniassa tämä on laillista, jos siihen on annettu lupa. Ennen muna- ja siittiösolujen keräämistä luovuttajien on allekirjoitettava suostumuslomake, jossa he hyväksyvät muna- ja siittiösolujensa käytön monissa eri tilanteissa, esimerkiksi heidän kuollessaan tai jos munasoluja on ylimääräisiä.

Jos suostumus on annettu, muna- ja siittiösoluja saadaan käyttää uusien alkioiden luomiseen, joita käytetään yksinomaan lääketieteelliseen tutkimukseen ennen tuhoamista. Laki ihmishedelmöityksestä ja embryologiasta (the Human Fertilisation and Embryology Act) pätee kaikkiin alkioihin huolimatta siitä, ovatko ne luotu istutettavaksi naiseen tai puhtaasti lääketieteelliseen tutkimustarkoitukseen.

Euroopan Unioni
EU-tasolla ei ole aiheesta tiettyä lainsäädäntöä.

Euroopan neuvoston tasolla Euroopan yleissopimus ihmisoikeuksien ja -arvojen suojelemisesta (the European Convention for the Protection of Human Rights and Dignity of the Human Being) liittyen biologian ja lääketieteen anomukseen (kutsutaan myös Oviedo Conventioniksi, 1997) kieltää nimenomaisesti "ihmisalkioiden luomisen tutkimustarkoituksiin" (artikla 18). Yleissopimus on kuitenkin lainvoimainen vasta sitten, kun se on rafinoitu kansallisissa eduskunnissa, mitä ei ole vielä tapahtunut kaikissa EU-maissa.

[Palaa aihevalikkoon]

Onko ihmisalkioiden käyttö kantasolujen tuottamiseen laillista?

Suomi
Tutkimus, joka pyrkii perinnöllisyystekijöiden tai -ominaisuuksien muuttamiseen, on kielletty, paitsi jos sen seurauksena voidaan parantaa tai ehkäistä vakava sairaus. Kantasolujen tutkimusta valvotaan aluesairaaloiden eettisten lautakuntien toimesta.

Espanja
Laki vaatii, että siihen tarvitaan erillinen valtuutus. Valtuutus tulisi periaatteessa saada kansalliselta avustetun lisääntymisen komissiolta tai muulta asiantuntijakomissiolta. Mielipiteet asiasta kuitenkin vaihtelevat, ja konservatiivihallitus vastustaa asiaa.

Portugali
Portugalissa ei ole lainsäädäntöä, joka käsittelisi kantasoluja. Oviedo Conventionin - joka on Portugalissa lainvoimainen - artikla 18 kuitenkin kieltää nimenomaisesti "ihmisalkioiden luomisen tutkimustarkoituksiin".

Ranska
Ei. Ranskassa tällä hetkellä tapahtuvat alkioiden kantasolusiirrot ovat vuonna 1994 säädetyn alkiotutkimuksen kieltävän bioetiikan lain vastaisia. Laissa on kuitenkin aukko, koska ihmisalkioiden solujen tuomista kansainvälisiltä markkinoilta (noin kuusikymmentä solulinjaa) ei ole kielletty.

Uusi lakiehdotus, joka on tarkoituksena esittää vuonna 2003, tulee ilmeisesti laillistamaan kantasolujen tuotannon terapeuttiseen tarkoitukseen, mutta ainoastaan IVF:llä tuotettujen jäädytettyjen alkioiden käytössä ja vain molempien vanhempien luovuttaessa alkiot tutkimustarkoitukseen.

Saksa
Saksan 'Embryonenschutzgesetz' ('laki alkion suojelusta') kieltää nimenomaisesti alkioden kaikenlaisen käytön muutoin kuin äidin kohtuun istutettaessa, jossa on päämääränä raskaus ja syntymä. Näin ollen alkion käyttäminen kantasolujen tuottamisessa on laitonta.

Kuitenkin erittäin tarkkaan säädetyissä olosuhteissa kantasolujen tuominen muista maista on mahdollista hyvin tärkeiden tutkimusprojektien yhteydessä. Näiden erikoiskantasolujen on oltava peräisin kantasolulinjoista, jotka on luotu ennen 1.1.2002 ja niitä voidaan käyttää ainoastaan tutkimusprojekteissa, joilla on "korkea-arvoiset tutkimustarkoitukset". Jokaisen yksittäisen tapauksen on saatava erityisen eettisen komitean hyväksyntä.

Tanska
Ihmisalkioiden käyttö kantasolujen tuottamisssa on laitonta. Tämä on määrätty Tanskan kansallisessa keinohedelmöityslaissa vuodelta 1997. Kantasoluja voidaan kuitenkin lain mukaan tuoda tutkimustarkoitukseen muista maista. Tämä määrättiin terveysministeriön toimesta tammikuussa 2002.

Yhdistynyt kuningaskunta
Kyllä. Britanniassa ihmisalkioiden käyttö kantasolujen tuottamiseen on laillista. Alkioiden käyttö vakavien sairauksien hoitomenetelmien löytämiseksi on ollut laillista vuodesta 2001 lähtien. Tutkimus on luvallista ainoastaan ihmishedelmöitys- ja embryologiaviranomaisten myöntämällä toimiluvalla. Kuten kaikessa alkiotutkimuksessa, alkioita saadaan kasvattaa hedelmöityksen jälkeen vain 14 päivän ajan - 14 päivän jälkeen ne on tuhottava (vaikka todellisuudessa alkiot eivät elä soluviljelyssä näin pitkään).

Euroopan Unioni
EU-tasolla ei ole aiheesta tiettyä lainsäädäntöä.

[Palaa aihevalikkoon]

Onko alkion luominen lääketieteellisiin tutkimuksiin laillista (terapeuttinen kloonaus)?

Suomi
Hedelmöityshoidosta ylijääneiden alkioiden terapeuttinen kloonaus on laillista, mutta alkiot on tuhottava 14 päivän sisällä hedelmöityksestä.

Espanja
Jos kloonauksessa käytettään ylijäämäalkioita, jotka ovat ylittäneet laillisen istutusajan, ja toimitaan lahjoittajan suostumuksella, terapeuttisen kloonauksen pitäisi periaatteessa olla laillista. Ongelmia aiheuttaa se, että Espanjassa on olemassa asiaa selkeästi vastustavia uskonnollisia ryhmiä, jotka kontrolloivat päättäviä elimiä.

Portugali
Portugalissa ei ole lainsäädäntöä, joka käsittelisi terapeuttista kloonausta. Oviedo Conventionin - joka on Portugalissa lainvoimainen - artikla 18 kuitenkin kieltää nimenomaisesti "ihmisalkioiden luomisen tutkimustarkoituksiin".

Portugalilaiset tiedemieskunnat hyväksyvät kuitenkin teknologian mahdollisuudet ja näkevät ne toivona tulevaisuuden lääketieteelle.

Ranska
Ei. Tällä hetkellä alkioiden tuottaminen kloonaamalla (somaattisen tuman istuttaminen munasoluun) on Ranskassa kielletty. Lakiesitys, joka saattaa tulla voimaan vuonna 2003, kieltää myös tämän menetelmän, vaikka kansallinen neuvoa-antava eettinen komitea (the National Ethics Consultative Committee) on sitä suositellut. 7. helmikuuta 2001 komitea äänesti terapauttisen kloonauksen puolesta äänin 14-12. Mutta kansallinen ihmisoikeusasioiden neuvoa-antava komitea (the National Human Rights Consultative Committee eli CNCDH), valtioneuvosto ja tasavallan presidentti Jacques Chirac ovat esittäneet tästä eriävän mielipiteensä. He pelkäävät, että terapeuttisen kloonauksen virallistaminen johtaisi munasolujen esiintymiseen kaupallisilla markkinoilla ja lisääntymiskloonauksen helpottamiseen.

Saksa
Useimpien Saksan oikeusasiantuntijoiden tulkinnan mukaan "Embryonenschutzgesetz" -lain ('alkiota suojeleva laki') §:ssä 6 määrätty kloonauskielto sisältää sekä "terapeuttisen kloonauksen" että "lisääntymiskloonauksen". Lisäksi, koska tälläinen klooni on itsessään alkio, ei ainoastaan alkion tuottaminen ole laitonta vaan myös sen käyttäminen lääketieteellisissä tutkimuksissa (koska „Embryonenschutzgesetz" kieltää kaikenlaiset alkiokokeet, paitsi ne, jotka ovat sen omaksi parhaaksi).

Tanska
Ihmisalkioiden kloonaaminen lääketieteellisiin tutkimuksiin ei ole laillista. Tämä on määrätty Tanskan kansallisessa keinohedelmöityslaissa vuodelta 1997. Tanskassa ei ole olemassa lakia terapeuttisen kloonauksen käytöstä hoitomenetelmänä. Tanskassa lääkäri voi suorittaa hoitoa terapeuttisella kloonauksella, kunhan hän noudattaa Tanskan kansallisen lain määräämiä sääntöjä lääkäreiden työn vastuusta (Lov om udøvelse af lægegerning), jotka tulivat voimaan vuonna 2001. Säädökset määräävät, että lääkärin on oltava huolellinen ja tunnollinen työssään. Terapeuttista kloonausta ei kuitenkaan vielä käytetä hoitomuotona.

Yhdistynyt kuningaskunta
Kyllä. Tammikuussa 2001 tämä laillistettiin Britanniassa vuonna 2001 tehdyillä muutoksilla vuoden 1990 lakiin ihmishedelmöityksestä ja embryologiasta. Tämäntyyppistä kloonausta kutsutaan terapeuttiseksi kloonaukseksi ja sitä käytetään kantasolujen tuottamisessa vakaviin sairauksiin.

Vastauksena vuoden 2001 lakimuutokseen (joka hyväksyi terapeuttisen kloonauksen) abortin vastaisen Pro-Life Alliance-yhdistyksen jäsenet aloittivat lakitaistelun, joka pyrkii kieltämään terapeuttisen kloonauksen. Britannian tuomioistuin säännötti, että kloonattu alkio on todellakin erilainen kuin "tavallinen" alkio, eikä se näin ollen sisälly vuoden 1990 lakiin ihmishedelmöityksestä ja embryologiasta (the 1990 Human Fertilisation and Embryology Act). Tämän vuoksi kloonattujen alkioden tutkimusta ei pitäisi sallia, koska sitä ei ole säännötetty missään laissa.

Tammikuussa 2002 säädös kumottiin kolmen valitustuomioistuimen tuomarin toimesta, jotka määräsivät, että kloonattu alkio itse asiassa kuuluu vuoden 1990 lain piiriin ja terapeuttinen kloonaus on siksi laillista. The Pro-Life Alliance on onnistunut hakemaan ylähuoneelta muutosta tähän päätökseen.

Euroopan Unioni
EU-tasolla ei ole aiheesta tiettyä lainsäädäntöä.

[Palaa aihevalikkoon]

Onko olemassa lakia, joka kieltää lisääntymiskloonauksen?

Suomi
Asetus lääketieteellisestä tutkimuksesta (1999) kieltää lisääntymiskloonauksen.

Espanja
Kyllä, lisääntymiskloonaus kiellettiin 1988 avustetun lisääntymisen laissa. Vuoden 1955 rikoslakikokoelman mukaan se on rikollinen teko ja se kielletään myös Euroopan neuvoston ihmisoikeus- ja biolääketiedesopimuksen lisäprotokollassa, joka on osa Espanjan kotimaista lainsäädäntöä.

Portugali
Kyllä. Laki avustetuista lisääntymismenetelmistä säädettiin eduskunnassa heinäkuussa 1999 ja se kieltää kloonauksen ja määrittelee sen käytön rikolliseksi teoksi.

Ranska
Lakiesitys, joka saattaa tulla voimaan vuonna 2003, on erittäin ankara myös tässä asiassa. Se pitää lisääntymiskloonausta (kloonausta, jossa alkio istutetaan naisen kohtuun) rikollisena tekona ja ihmisen koskemattomuuden loukkaamisena sekä rodunjalostusopillisena toimintana (artikla 21). Käytännön kieltämisen määrittelevät artiklat lisätään Ranskan siviili- ja rikoslakiin. Kaikki biologit tai lääketieteelliset työryhmät, jotka tuottavat kloonattuja ja istutettuja alkioita, saavat kahdenkymmenen vuoden vankilatuomion.

Lisäksi Ranska ja Saksa ovat tehneet esityksiä UNO:lle, jotka esittävät lisääntymiskloonauksen kieltämisen kansainvälisesti. Tämä tekisi lisääntymiskloonauksesta rikoksen, joka olisi katettu rajoittavan oikeusrakenteen toimesta kuten laki kidutuksen rankaisemisesta.

Saksa
Kyllä. "Embryonenschutzgesetz" -lain ('alkiota suojeleva laki') § 6 kieltää keinotekoisen luomisen tai jopa sellaisten ihmisalkioiden luomisyritykset, joiden geneettinen tieto on sama toisen alkion, sikiön, ihmisen tai kuolleen henkilön kanssa. Tällaisen alkion siirtäminen naisen kohtuun tai tähän pyrkivät yritykset ovat niin ikään rangaistavia tekoja.

Tanska
Kyllä. Tämä on määrätty Tanskan kansallisessa keinohedelmöityslaissa vuodelta 1997. Lain mukaan lääkäri ei saa hoitaa naista lisääntymiskloonauksen avulla. Lisäksi lisääntymiskloonauksella tehtävät kokeet ovat kiellettyjä.

Yhdistynyt kuningaskunta
Kyllä. Laki lisääntymiskloonauksesta tuli voimaan joulukuussa 2001. Laki tuomitsee kloonatun ihmisalkion istuttamisen naisen kohtuun. Jokaista, joka tätä yrittää, uhkaa kymmenen vuoden vankilatuomio.

Euroopan Unioni
Kyllä. Ensimmäinen oli Euroopan parlamentin päätös (16. maaliskuuta 1989), joka toteaa, että vankeusrangaistus on ainoa mahdollinen reaktio ihmiskloonaukseen. 11. maaliskuuta 1997 tehty päätös kielsi kloonauksen nimenomaisesti ja se kehoitti EU-maita soveltamaan rangaistusmenetelmiä, jos kieltoa rikotaan millään tavalla (28. lokakuuta 1993 tehty päätös oli jo tässä vaiheessa kieltänyt ihmisalkioiden kloonauksen).

Euroopan unionin perusoikeuksien peruskirja (the Charter of Fundamental Rights of the European Union vuodelta 2000) kieltää ihmisten lisääntymiskloonauksen (artikla 3).

Laajemmalla tasolla Euroopan yleissopimukseen ihmisoikeuksien ja -arvojen suojelemisesta (the European Convention for the Protection of Human Rights and Dignity of the Human Being) liittyen biologian ja lääketieteen anomukseen (Oviedo Convention) lisäprotokolla kieltää kloonauksen artiklassa 1.

Muita kansainvälisiä kloonauksen kieltäviä tekstejä ovat: viidennenkymmenennen World Health Assemblyn (WHA) päätös, 14. toukokuuta 1997 ja maailmanlaajuinen ihmisgenomin ja ihmisoikeuksien julistus (the Universal Declaration on the Human Genome and the Rights of Man), 11. marraskuuta 1997 (artikla 11).

[Palaa aihevalikkoon]