Tutkijat toivovat ihmisten kantasolujen tuovan täysin uusia mahdollisuuksia muuten parantamattomien tautien hoitoon kuten Parkinsonin tautiin, sydäntautiin, Alzheimerin tautiin, halvaukseen, aivohalvaukseen ja diabetekseen.

Tällä hetkellä kantasolut otetaan ihmisalkioista vain muutaman päivän jälkeen hedelmöityksestä. Tässä vaiheessa alkio on noin ¼ nuppineulan pään koosta.

Alkioiden käyttäminen tällä tavalla synnyttää valtavia eettisiä ongelmia. Tutkijat toivovat, että tulevaisuudessa voitaisiin käyttää täysi-ikäisistä otettuja kantasoluja.

Onko oikein käyttää alkiota 'kantasolutehtaana'?
Joidenkin mielestä alkio on aikaisessa vaiheessa vain solupallo, jolle ei ole vielä muodostunut ihmiselle tyypillisiä piirteitä. Sen vuoksi niiden tutkiminen hyväksytään. Toisten mielestä minkä tahansa kokoisten alkioiden tutkimista ei voida hyväksyä, koska alkiolla on sama asema kuin millä tahansa vauvalla tai aikuisella.

• Onko alkio ihminen vai pelkkä solupallo?

• Onko alkion oikeuksilla vähemmän painoa kuin parantumatonta tautia sairastavalla lapsella tai aikuisella?

Milloin alkiosta tulee ihminen?
Joidenkin mielestä alkio on jo hedelmöittymisvaiheessa ihminen. Toisten mielestä alkion ihmisarvo kasvaa vasta sen kasvaessa kohdussa. Missä vaiheessa Sinun mielestäsi alkiolla on samat oikeudet kuin kenellä tahansa ihmisellä?

Hedelmöittymisvaiheessa? Kaksi kuukautta hedelmöittymisen jälkeen, jolloin alkiosta pystytään erottamaan sen pää ja keho, mutta sillä ei ole vielä tietoisuutta, koska aivot eivät ole vielä tässä vaiheessa kehittyneet? 5 ½ kuukauden vanhana, jolloin alkio reagoi ääneen ja pystyisi selviämään jo hengissä keskenmenon sattuessa? Vasta vauvan syntyessä?

Onko alkioiden hankkiminen eettisesti oikein?
Euroopan eri pakastinlaitteissa on varastoituna 100 000 'ylimääräistä' alkiota. Joidenkin kohtalo on vielä epävarma. Saksassa laki kieltää 'ylilmääräisten' alkioiden luomisen. Vain muutamia munasoluja saadaan hedelmöittää kerralla ja ne kaikki istutetaan äitiin.

• Pitäisikö tätä käytäntöä noudattaa joka puolella Eurooppaa?

• Mitä tapahtuu näille 'ylimääräisille', jo säilötyille alkioille? Pitäisikö ne heittää yksinkertaisesti pois vai pitäisikö niitä käyttää tautien parantamisessa?

Muita kantasolujen lähteitä?
Lähiaikoina suoritettujen tutkimusten mukaan aikuisen ihmisen luuydin saattaisi kyetä tuottamaan kantasoluja monien tautien parantamiseen.

Onko eettisesti oikein panostaa lääketieteellisessä tutkimuksessa aikuisilta saatavien kantasolujen hankkimiseen, jos ihmisiä kuolee samaan aikaan sairauksiin, joita pystyttäisiin parantamaan alkioiden kantasoluilla? Pitäisikö alkioiden kantasolujen käyttö hyväksyä, jos aikuisen luuydin voi tuottaa yhtä hyviä kantasoluja?

Hyvittääkö tarkoitus keinot?
Tuhansia munasoluja ja miljardeja siittiösoluja on pakastettu ympäri Eurooppaa hedelmöityshoidoista. Eräs ehdotus on käyttää näitä siittiösoluja munasolujen hedelmöittämiseen, luoden näin enemmän alkioita kantasolujen tuottamiseen.

• Onko hyväksyttävää luoda alkio yksinomaan tutkimustarkoitukseen, jonka jälkeen se heitettäisiin pois?
  
• Miten reagoisit, jos säilötty muna- tai siittiösolusi sekoitettaisiin täysin vieraan ihmisen muna- tai siittiösolun kanssa, luoden näin täysin ainutlaatuisen alkion puhtaasti tutkimustarkoitukseen?

Onko ihmisen kloonaus parempi vaihtoehto?
Jos hedelmöittymätön munasolu liitettäisiin Sinun DNA:hasi, alkiosta saattaisi muodostua klooni Sinusta. Jos Sinulla olisi esimerkiksi diabetes tai Alzheimerin tauti, tämän alkion kantasoluja voitaisiin käyttää tautisi parantamiseen.

Jotkut ihmiset ovat sitä mieltä, että heillä pitäisi olla oikeus tehdä omalla DNA:llansa mitä haluavat, oli sitten kyse vaikka kloonauksesta. Toisten mielestä tämä aiheuttaa 'syöksykierteen' kloonaukseen.

• Onko kloonatun alkion käyttö hyväksyttävämpää kuin 'ylimääräisen' alkion, joka on ainutlaatuinen yhdistelmä tietyistä geeneistä?
  
• Jos kloonattua alkiota ei ole tarkoitus koskaan kasvattaa vauvaksi, onko sillä samat oikeudet kuin alkioilla, jotka on luotu istutettavaksi naisen kohtuun?
  
• Onko näiden tutkimusten eduilla enemmän painoa kuin kustannuksilla?

Kenen oikeudet ovat tärkeämpiä?
Etiikan normeja noudattavat tarkkailevat useimmiten sitä, kuka menettelystä hyötyy ja kuka siitä kärsii. Tässä tapauksessa alkioyksilö ei ainoastaan kärsi, vaan se myös tapetaan tutkimustarkoituksessa. Parantumatonta tautia sairastuva henkilö voisi parantua alkiosta otettujen kantasolujen avulla.

Kenen oikeudet ovat tärkeämpiä? Kuolevan aikuisen tai neljän päivän ikäisen pakastetun alkion? Ylittävätkö kantasolututkimuksen saavuttamat edut kaikki mahdolliset haittapuolet?

Eurooppalainen konsensus?
Yhteisen konsensuksen saavuttaminen siitä, mikä pitäisi hyväksyä ja mikä ei, on osoittautunut erittäin vaikeaksi Euroopan unionin (EU) jäsenmaiden välillä. Koska EU:n maat poikkeavat toisistaan kulttuurillisesti ja historiallisesti, ei ole kovinkaan todennäköistä, että EU:n rajojen sisällä voitaisiin omaksua yksi yhteinen eettinen kehys, joka yhdistäisi monet eri mielipiteet ja uskomukset.

Tällaisen monimuotoisuuden etu on siinä, että eri maat voivat keskittyä eri asioihin - esimerkiksi yksi maa aikuisten kantasolujen ja toinen maa alkioiden kantasolujen tutkimiseen.

Voiko olla, että ilman jäsenmaiden yhteistä konsensusta kantasoluterapiaa tarvitsevat ihmiset matkustaisivat yksinkertaisesti naapurimaahan, jos hoitoa ei ole tarjolla heidän omassa maassaan?