Ota
selvää seuraavista aiheista.
Saattaako nainen joutua syytteeseen, jos hän
tulee tietoisesti raskaaksi HIV-tartunnastaan huolimatta?
Saattaako lääkäri joutua syytteeseen,
jos hän auttaa HIV-tartunnan saanutta naista tulemaan
raskaaksi?
Onko HIV-testi osa äitiyshoitoa?
Onko naisen HIV-tartunta lain mukaan tarpeeksi suuri syy aborttiin?
Voivatko HIV-tartuntaa kantavat ihmiset hankkia
lain mukaan lapsia?
Onko jokaisella HIV-tartunnan saaneella mahdollisuus
antiretroviraalihoitoon ja kuka hoidon maksaa?
Paina hiirellä aihetta, josta haluat lisätietoja.
Paina tästä, jos haluat
maakohtaista tietoa.
Saattaako nainen joutua syytteeseen,
jos hän tulee tietoisesti raskaaksi HIV-tartunnastaan
huolimatta?
Suomi
Ketään naista ei voi asettaa
syytteeseen raskaudesta missään olosuhteissa.
Espanja
Ei. Espanjassa kukaan ei voi missään
olosuhteissa kieltää naista tulemasta raskaaksi.
Iso-Britannia
Iso-Britanniassa kukaan ei voi kieltää
naista tulemasta raskaaksi missään olosuhteissa.
Portugali
Ei. Portugalissa kukaan ei voi kieltää
naista tulemasta raskaaksi missään olosuhteissa.
Ranska
Ei. Ranskassa ei ole lakia, joka kieltäisi
ketään naista tulemasta raskaaksi. Naisella, joka
tietää HIV-tartunnastaan - tai on jopa kuolemaisillaan
- on kuitenkin edelleen täysi valinnanvapaus ja hän
saa halutessaan hankkia lapsen. Riski siitä, että
nainen siirtää HIV-tartunnan lapseensa, on Ranskassa
2-3 %, 7 tai 8 kertaa alempi kuin kymmenen vuotta sitten.
Saksa
Ei. Saksassa kukaan ei voi kieltää
naista tulemasta raskaaksi missään olosuhteissa.
Tanska
Ei. Tanskassa HIV-tartunnan saanut nainen
voi lain mukaan tulla raskaaksi. Tämän vuoksi häntä
ei voi asettaa syytteeseen raskaudesta.
Euroopan Unioni
Tästä ei ole sovellettavissa
olevaa EU-direktiiviä tai suositusta. Sen katsotaan olevan
kansallisen lain asia.
[Palaa aihevalikkoon]
Saattaako lääkäri joutua
syytteeseen, jos hän auttaa HIV-tartunnan saanutta naista
tulemaan raskaaksi?
Suomi
Tästä ei ole säädöksiä.
Espanja
Periaatteessa ei. Lääkärit
arvioivat riskit ja tilanteen mukaan antavat potilaalle riittävästi
tietoa, jotta hän voi tehdä päätöksen.
Lääkäriä saatetaan kuitenkin syyttää
hoitovirheestä, jos lapsi syntyy HIV-positiivisena.
Iso-Britannia
Ei. Iso-Britanniassa lääkärit
voivat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla
auttaa HIV-tartuntaa kantavaa naista tulemaan raskaaksi.
IVF-tapauksissa HIV-tartuntaa kantavat
parit voivat saada hoitoa. Kuitenkin parit, joissa vain miehellä
on HIV, saavat todennäköisemmin hoitoa. Tämä
siksi, koska siittiösolut voidaan pestä ja ne poistavat
näin tartunnan.
Portugali
Portugalissa lääkäri, joka
auttaa HIV-tartunnan saanutta naista tulemaan raskaaksi, ei
joudu syytteeseen.
Ranska
Ranskassa lääkäri voi lain
mukaan auttaa HIV-positiivistä naista tulemaan raskaaksi
jopa lääketieteellisesti avustettua lisääntymismenetelmää
(medically assisted procreation eli MAP) käyttämällä.
Hedelmällisyyshoidon lisäksi seerumipositiivisyys
on MAP:n avulla Ranskassa laillista, koska se vähentää
riskiä viruksen siirtymisestä seeruminegatiiviseen
partneriin. Jos nainen kantaa tartuntaa, hänet voidaan
keinohedelmöittää aviomiehensä siittiösolulla.
Jos mies kantaa tartuntaa, hänen siittiösolunsa
voidaan pestä ja niiden viruskanta voidaan arvioida.
Siittiö voidaan usein ruiskuttaa suoraan munasoluun (ICSI).
Nämä menetelmät on säännötetty
lainmääräämässä asiakirjassa
(10. toukokuuta 2001 päivätty asetus liittyen hyvään
kliiniseen ja biologiseen käytäntöön lääketieteellisesti
avustetussa lisääntymisessä). Tämä
teksti määrittelee pareihin pätevät kriteerit
ja lääketieteellisesti avustetut lisääntymismenetelmät.
Saksa
Saksassa lääkäri, joka auttaa
HIV-tartunnan saanutta naista tulemaan raskaaksi, ei joudu
syytevaaraan, mutta hänet voidaan määrätä
lain mukaan vahingonkorvaus-velvolliseksi, jos lapsi syntyy
avustetun raskauden (keinohedelmöityksen tai IVF:n) seurauksena
HIV-positiivisena.
Vaikka kaikista mahdollisista lääkinnällisistä
toimenpiteistä huolehditaan, tilastollisesti on kuitenkin
"alle 2 %:n" riskimahdollisuus, että HIV-positiivisen
äidin lapsi saattaa saada tartunnan raskauden, synnytyksen
käynnistyksen tai itse synnytyksen aikana. Tätä
ei pidetä "teoreettisena" (kuten esim. viruksen
erittäin pientä siirtymisriskiä HIV-positiivisen
miehen siittiösolun pesemisen jälkeen). Tämän
vuoksi lääkäriltä saatetaan vaatia vahingonkorvausta
oikeusteitse, jos lapsi syntyy HIV-positiivisena. Tämän
epävarman lakitilanteen vuoksi lääkärit
eivät ota Saksassa riskiä HIV-positiivisen naisen
hedelmöittämisestä keinohedelmöityksen
tai IVF:n avulla.
Tanska
Tanskassa HIV-tartunnan saanut nainen voi
lain mukaan tulla raskaaksi. Jos nainen elää heteroseksuaalisessa
parisuhteessa, lääkäri voi lain mukaan auttaa
häntä tulemaan raskaaksi. Tanskassa lääkäreillä
on oikeus keinohedelmöittää ainoastaan naisia,
jotka elävät heteroseksuaalisessa suhteessa. Tämä
pätee kaikkiin naisiin, ei pelkästään
HIV-tartunnan saaneisiin.
Jos naisella on HIV-tartunta, lääkärin
tulee tutkia hänen terveydentilansa sekä kertoa
hänelle raskauteen liittyvistä riskeistä. Tutkimuksen
perusteella lääkäri voi suositella, ettei nainen
hankkiutuisi raskaaksi ja jopa kieltäytyä auttamasta
naista raskaaksi tulemisessa.
Euroopan Unioni
Tästä ei ole sovellettavissa
olevaa EU-direktiiviä tai suositusta. Sen katsotaan olevan
kansallisen lain asia.
[Palaa aihevalikkoon]
Onko HIV-testi osa äitiyshoitoa?
Suomi
HIV-testi ei ole pakollinen, eikä
sitä voi tehdä ilman äidin suostumusta. Kuitenkin,
jos äidillä on HIV, tartunta voidaan välttää
vain, jos lääkintä aloitetaan tarpeeksi ajoissa.
Jos HIV-tartunta löydetään, lääkintähoitoa
ei voida aloittaa äidin tahtoa vastaan.
Espanja
Espanjassa naisille suositellaan HIV-testiä,
mutta se ei ole pakollinen.
Lääkärin pitäisi kertoa
naiselle testistä ja tarjota testausmahdollisuutta, mutta
ei voi velvoittaa naista siihen. HIV-testi on yritetty saada
pakolliseksi sillä perusteella, että näin vauvalle
taattaisiin paras hoito, mutta toistaiseksi testiä vain
suositellaan. Kataloniassa asia kuuluu erityiselle bioetiikan
komissiolle (www.gencat.es/scs.cbc).
Iso-Britannia
HIV-testiä tullaan pian tarjoamaan
kaikille raskaana oleville naisille. Tällä hetkellä
testiä tarjotaan rutiininomaisesti kaikissa Iso-Britannian
äitiysneuvoloissa. Testin suorittaminen ilman suostumusta
katsotaan rikolliseksi teoksi.
Uusia hoitoja
on nyt saatavana, jotka vähentävät huomattavasti
HIV:n tartuntariskiä äidistä lapseen. Tämän
seurauksena lääkärit tarjoavat kaikille raskaana
oleville naisille HIV-testiä, jotta tartunnan siirtymistä
äidistä lapseen voidaan välttää.
Jos tietoa vaaditaan tilastollisiin tarkoituksiin,
sattumanvarainen ja nimetön HIV-näyte voidaan ottaa
ylijääneistä verinäytteistä. Näitteiden
antajaa ei voida jäljittää, ja lääkintähenkilökunta
ei voi tietää, mille potilaalle näyte kuuluu.
Portugali
Portugalissa HIV-testiä ei vaadita
laissa. Testiä kuitenkin suositellaan raskaana oleville
naisille.
Ranska
Kyllä. Ranskassa on vuodesta 1993
lähtien suositeltu HIV-testiä raskauden aikana,
mutta se ei ole pakollinen (kansanterveyslaki 93-121) toisin
kuin toksoplasmoosin ja vihurirokon testaus, jotka suoritetaan
systemaattisesti. Ranskan järjestelmä perustuu vapaaseen
ja tietoiseen suostumusperiaatteeseen ja oikeuteen saada tietoa
ja hoitoa. Lääkäreiden on ehdotettava HIV-testiä
raskaana oleville naisille heidän ensimmäisellä
äitiystarkastuskerrallaan, mutta naiset ovat vapaita
kieltäytymään testistä. Useimmat itse
asiassa suostuvat HIV-kartoitukseen.
Jotkut lääkärit toivoisivat
testien pakollisuutta, mutta heillä on Ranskassa paljon
vastustajia. Maaliskuussa 2002 the Conseil National du Sida
(kansallinen AIDS-neuvosto) äänesti yksimielisesti
systemaattista testausta vastaan, mutta ehdotti kutenkin kahta
muutosta olemassaolevaan lakiin. Ensimmäinen ehdotus
oli, että raskaana olevilta naisilta vaadittaisiin nimenomainen
suostumus, jotta voitaisiin välttää ilman heidän
tietoaan suoritettuja testejä (CNS:n mukaan yleinen käytäntö).
Toisen ehdotuksen mukaan käytettäisiin kahta lisätestiä
(kuudennen kuukauden lopussa ja viimeisen äitiystarkastuksen
yhteydessä) mahdollisen raskaudenaikaisen tartunnan löytämiseksi.
Saksa
Saksassa HIV-testiä suositellaan raskaana
oleville naisille, mutta sitä ei laissa vaadita. Tämänhetkisen
laintulkinnan mukaan lääkärit ovat kuitenkin
velvollisia tiedottamaan naisia HIV:stä ja tarjoamaan
heille testiä. Monet asiantuntijat vaativat pakollista
testiä, koska lääketieteelliset toimenpiteet
virustartunnan ehkäisemiseksi äidistä lapseen
voidaan suorittaa ainoastaan, jos nainen ja hänen lääkärinsä
tietävät raskaana olevan naisen HIV-tartunnasta.
Yleisesti ottaen Saksassa voidaan lain
mukaan suorittaa HIV-testi vain, jos potilas antaa siihen
nimenomaisen lupansa. Ilman potilaan suostumusta suoritettua
HIV-testiä pidetään lain mukaan pahoinpitelynä.
Tanska
Laki ei velvoita raskaana olevaa naista
käymään HIV-testissä. HIV-testiä
tarjotaan riskiryhmille. Näitä ovat aasialaiset,
afrikkalaiset, lesbot ja piikkejä käyttävät
huumeidenkäyttäjät.
Euroopan Unioni
Tästä ei ole sovellettavissa
olevaa EU-direktiiviä tai suositusta. Äitiyshuollon
katsotaan olevan kansallisen lain asia.
[Palaa aihevalikkoon]
Onko naisen HIV-tartunta lain mukaan
tarpeeksi suuri syy aborttiin?
Suomi
Abortti on laillinen esim. terveydellisistä
tai taloudellisista syistä. HIV-positiivinen nainen voi
tehdä abortin 24 raskausviikolle saakka.
Espanja
HIV-tartunta ei ole erityinen syy adoptiomahdollisuuden
kieltämiseen.
Espanjassa käytetään monesta
eri osasta koostuvaa järjestelmää ehdolla olevien
vanhempien soveltuvuuden arvioimiseksi. Eri testiryhmien lausuntoihin
perustuen järjestelmä takaa lapselle mahdollisimman
suuren takuun adoptiovanhempien psykologisesta ja fyysisestä
soveltuvuudesta.
Iso-Britannia
Iso-Britanniassa abortti on laillinen.
Yleensä abortti tehdään 12.-14. raskausviikolla.
Abortti voidaan kuitenkin tehdä 24:nnelle raskausviikolle
saakka. Tämän jälkeen abortti voidaan tehdä
ainoastaan, jos raskaus vaarantaa äidin elämän,
tai jos sikiössä todetaan vakavia poikkeavuuksia.
Iso-Britanniassa nainen tarvitsee aborttiin
kahden lääkärin suostumuksen. Koska HIV:n siirtymisriski
äidistä lapseen on alle 2 %, se ei ole itsessään
syy aborttiin.
Portugali
Portugalissa abortti on laillinen vain
tapauksissa, joissa äiti tai vauva on vakavassa vaarassa
ja jos nainen on tullut raskaaksi raiskauksen seurauksena.
Jos nainen on HIV-positiivinen, laillinen abortti on sen vuoksi
mahdollinen.
Ranska
Ranskassa valinnainen (vapaaehtoinen) abortti
on ollut laillinen vuodesta 1974 lähtien. Kuka tahansa
nainen voi päättää raskauden keskeytyksestä
kahdenteentoista raskausviikkoon mennessä. Tämän
jälkeen abortin on oltava lääketieteellisesti
perusteltu ja siihen annetaan lupa vain poikkeuksellisissa
olosuhteissa, esimerkiksi, jos äidin tai syntymättömän
lapsen elämä on vaarassa, tai jos lapsi kärsii
parantumattomasta sairaudesta tai vakavasta syntymäviasta
(esim. aivottomuudesta).
Saksa
Saksassa abortin ottaminen on yleisesti
laitonta, mutta laki ei päde ensimmäisten 12 raskausviikon
aikana, kunhan nainen on hakenut neuvoa virallisilta tahoilta.
Jos nainen on HIV-positiivinen, laillinen abortti on mahdollista
tehdä myös 12 raskausviikon jälkeen.
Tanska
HIV-tartunnan saaneella raskaana olevalla
naisella ei ole Tanskassa erityisasemaa. Kuten kuka tahansa
muukin, hän voi tehdä lain mukaan abortin 12 raskausviikkoon
mennessä. 12 viikon jälkeen abortti on mahdollinen
vain komplikaatioden ilmaantuessa - kuten kenen tahansa muun
raskaana olevan naisen tapauksessa.
Euroopan Unioni
Tästä ei ole sovellettavissa
olevaa EU-direktiiviä tai suositusta. Abortin katsotaan
olevan kansallisen lain asia.
[Palaa aihevalikkoon]
Voivatko HIV-tartuntaa kantavat ihmiset
hankkia lain mukaan lapsia?
Suomi
Adoptiolaki ei sisällä säädöksiä
adoptiovanhempien terveydestä. Yleinen periaate on se,
että sairaus ei saa olla adoption esteenä, kunhan
se ei aiheuta riskiä lapselle tämän ollessa
nuori. Lääkärintarkastus on osa adoption peruskäsittelyä
ja lääkärin päätöksellä
on ratkaiseva rooli adoptiovanhempien soveltuvuuden arvioinnissa.
Jos vanhemmat adoptoivat lapsen ulkomailta, HIV-testi on lapselle
pakollinen ja monet maat vaativat HIV-testin myös vanhemmilta.
Suomalaisen lapsen adoptoinnissa ei HIV-testi kuulu peruslääkärintarkastukseen.
Espanja
Jos kaikki lain määräämät
seikat ja selvitykset ovat kunnossa, HIV:tä pidetään
riittävänä perusteena raskaudenkeskeytykselle.
Iso-Britannia
Adoption määrittelevien standardien
mukaan potentiaalisia adoptiovanhempia ei saisi automaattisesti
hylätä iän, terveyden tai muiden tekijöiden
perusteella. Hakijan hyväksyminen jätetään
siksi lapseksiottamisasioista huolehtivien viranomaisten harkinnan
varaan.
Lapseksiottajien on kuitenkin käytävä
läpi laajoja soveltuvuustutkimuksia, joihin liittyy lääkärintarkastuksia.
Tämän vuoksi kenen tahansa pitkäaikaista tautia
sairastavan henkilön mahdollisuudet tulla valituksi adoptoijaksi
ovat kaiken kaikkiaan erittäin pienet.
Portugali
Laki ei kiellä tätä. Adoptio
on Portugalissa kuitenkin pitkä ja monimutkainen prosessi.
Se vaatii terveystarkastuksia, minkä vuoksi henkilöiden,
joilla on jokin krooninen sairaus, on käytännöllisesti
katsottuna mahdotonta adoptoida lasta.
Ranska
Ranskassa adoptioille annetaan virallinen
lupa paikallisella tasolla monien tutkimusten jälkeen,
jotka suoritetaan noin kahdenkymmenen henkilön lautakunnan
toimesta. Hakijoiden on oltava vähintään 28-vuotiaita
ja he voivat olla yksinäisiä tai naimisissa. Muun
hakukelpoisuuden lisäksi heidän on osoitettava olevansa
hyvässä fyysisessä ja henkisessä kunnossa.
Tätä varten hakijoiden on valittava lapseksiottoasioita
hoitavan viraston antamasta luettelosta yleislääkäri
ja psykiatri, jotka suorittavat terveydentilatutkimukset.
Yleislääkäri voi suositella HIV-testiä,
mutta se ei ole pakollinen. Lääkärin on sen
jälkeen vahvistettava, ettei lapsen adoptoinnille ole
mitään esteitä.
Saksa
Saksan adoptiolaki vaatii "päteviä"
ja "sopivia" vanhempia. Siksi hakijaparin pätevyyden
arvioiminen on lapseksiottamisasioita käsittelevien viranomaisten
harkinnassa. Koska käsittelyyn sisältyy monia laajoja
terveystarkastuksia, minkäänlaista kroonista tautia
sairastavien hakijoiden on käytännöllisesti
katsoen mahdotonta adoptoida lapsi.
Tanska
Tanskan adoptiolaki toteaa, että lapsen
hyvinvointi ei saa kärsiä millään tavoin
adoptiovanhempien fyysisestä tai henkisestä terveydestä.
(Bekendtgørelse om godkendelse af adoptant, 2000.)
Lapseksiottamisasioiden lautakunnan on arvioitava, onko tietty
fyysinen tai henkinen tila hyväksyttävää.
Tähän mennessä lautakunta ei ole saanut hakemuksia
HIV-tartunnan saaneilta, mutta lautakunnan julkaiseman ohjekirjan
mukaan HIV:tä kantavia tai AIDS:ia sairastavia ei kovinkaan
todennäköisesti hyväksyttäisi adoptiovanhemmiksi.
Euroopan Unioni
Tästä ei ole sovellettavissa
olevaa EU-direktiiviä tai suositusta. Lapseksiottamisen
katsotaan olevan kansallisen lain asia.
[Palaa aihevalikkoon]
Onko jokaisella HIV-tartunnan saaneella
mahdollisuus antiretroviraalihoitoon ja kuka hoidon maksaa?
Suomi
HIV-hoito on ilmainen Suomen kansalaisille.
Espanja
Espanjassa julkinen terveydenhuolto on
ilmaista ja kaikkien käytettävissä, joten se
kattaa myös HIV-hoidon. Sellaisten potilaiden hoitoa,
jotka eivät ole Espanjan kansalaisia tai joilla ei ole
laillista oleskelulupaa maassa, on kyseenalaistettu. Kuitenkin
terveydenhuollon solidaarisuus ja sen periaate olla kaikkien
käytössä ovat niin syvään juurtuneita,
että julkinen järjestelmä maksaa HIV-hoidon.
Iso-Britannia
Kyllä ja NHS (julkinen terveydenhoitojärjestelmä)
kattaa kulut ilmaiseksi. Hoidon taso voi kuitenkin vaihdella
ympäri maata riippuen siitä, kuinka kaukana henkilö
asuu suuresta aluesairaalasta, jossa on laadukas HIV-keskus.
Yksityinen terveydenhuolto tai muutto alueelle, jossa on paremmat
HIV-palvelut, ovat mahdollisuuksia optimaalisen hoidon saamiseksi.
Portugali
Kyllä. Portugalissa useimmiten kaikilla
tarvitsevilla on mahdollisuus antiretroviraali-hoitoon. Suurimmalle
osalle hoito sisältyy julkiseen terveydenhoitojärjestelmään
ja valtio kattaa kulut (vaikka sairausvakuutusjärjestelmiä
käytetään myös yhä enemmän).
Ainoat, joilla ei ole Portugalissa oikeutta hoitoon, ovat
maassa laittomasti asuvat.
Ranska
Ranskassa kaikilla maassa laillisesti asuvilla
on oikeus lääkintähoitoon - mukaan luettuna
HIV-tartunnan hoito - vaikkeivät he olisi maksaneet sosiaaliturvamaksuja
(työväestön rahoittama sosiaalivakuutusrahasto).
Tämä rahasto - joka on työväestön
maksama - rahoittaa lääkkeet, lääkintähoidon
(esim. viruskanta-analyysit, vasta-aineet ja T-lymfosyyttitason)
ja sairaalahoidon. Niiden henkilöiden hoito, joilla on
lisävakuutus (keskinäinen) sekä sosiaaliturvavakuutus,
rahoitetaan sosiaaliturvasta ja heidän keskinäisen
vakuutusyhtiön toimesta. Mitä tulee itse kartoitustestiin,
se on ilmainen ja nimetön.
Saksa
Saksassa useimmiten kaikilla tarvitsevilla
on mahdollisuus antiretroviraalihoitoon. Useimmilla ihmisillä
on sairausvakuutus ja kaikkien erityyppisten vakuutusyhtiöiden
on maksettava hoidosta. Niille, joilla ei ole sairausvakuutusta,
sosiaalihuolto maksaa antiretroviraalilääkkeet sekä
välttämättömän lääkehoidon
(kuten potilaan viruspitoisuuden tarkastamisen ja veren T-solujen
määrän). Ainoat, joilla ei ole Saksassa oikeutta
hoitoon, ovat maassa laittomasti asuvat.
Tanska
Tanskassa kaikilla, jotka tarvitsevat lääkintähoitoa
HIV:hen, on mahdollisuus siihen. Kaikille, joilla on Tanskassa
vakituinen osoite, taataan kansanterveyslaitoksen hoito. HIV-hoito
suoritetaan sairaaloiden toimesta. Sairaalat ovat myös
ainoita paikkoja, joissa voi saada antiretroviraalilääkkeitä.
Kansanterveyslaitos maksaa lääkkeistä sekä
lääkehoidosta (kuten potilaan veren T-solujen määrän
rutiinitarkastuksista). Myös muilla Tanskan asukkailla,
kuten poliittista turvapaikkaa hakevilla pakolaisilla, on
mahdollisuus ilmaiseen hoitoon julkisin kustannuksin.
Euroopan Unioni
Tästä ei ole sovellettavissa
olevaa EU-direktiiviä tai suositusta. Terveydenhoito-oikeuden
katsotaan olevan kansallisen lain asia.
[Palaa aihevalikkoon]
|
